Etuoikeutettu vai ulkokehällä?

Tänä päivänä  puhutaan julkisuudessa ja kirjallisuudessa paljonkin etuoikeutettuna olemisesta ja toisaalta taas niistä, jotka ovat hyvinkin kaukana vallasta ja vaikuttamisesta. Keskustelua käydään myös siitä, ketkä äänestävät erilaisissa vaaleissa ja ketkä jäävät äänestyspäivänä kotiin. 
Osallisuus kasautuu usein niin, että korkean sosiaalisen ja taloudellisen pääoman kodeista olevat ovat myös aktiivisempia äänestämissä. Tästä seurauksena voi olla se, että hyvin toimeentulevien, varakkaiden,  terveiden ja aktiivisten intressit toteutuvat päätöksenteossa. Myös siis palveluissa, niiden saatavuudessa ja hinnoissa.
Huono-osaisuus ja äänestämättömyys kulkevat usein käsikädessä, vaikka asian pitäisi olla juuri päinvastoin. Juuri heidän äänensä pitäisi myös tulla  kuuluviin nyt  aluevaaleissakin, kun sosiaali-ja terveyspalveluja  suunnitellaan, kohdennetaan, keskitetään ja kehitetään.

Tutkijat ovat luoneet eräänlaisen etuoikeuskehämallin, jossa valta sijaitsee kehän ytimessä. Asemaan kehällä vaikuttaa se, oletko mies vai nainen, nuori vai keski-ikäinen, tummaihoinen vai vaalea, hyvätuloinen ja koulututettu, vähävarainen ja koulutuksesta syrjäytynyt, omistatko paikan missä asut vai oletko vuokralainen tai peräti asunnoton jne. Ei liene vaikea arvata noista mainituista, ketkä ovat lähempänä kehän ydintä ja ketkä siitä jopa valovuosien päässä. 

Ihmiset elävät monenlaisissa  todellisuuksissa ja erilaisissa arkimaailmoissa. On kuitenkin tosiasia, että etuoikeuksia lisäävät asiat, joihin ei itse asiassa voi edes itse vaikuttaa. Ihonväri, sukupuoli, terveydentila ja monet muut asiat ovat tekijöitä, jotka tulevat pyytämättä ja ilman omia ansioita.
Hyväosaisuus, kuten  myös huono-osaisuus usein periytyy. Osa meistä on saanut tukea koulunkäyntiin, opiskeluihin, terveydestä ja kunnosta huolehtimiseen ja harrastuksiin, osa taas ei.  Saadun tuen myötä opiskelumahdollisuudet ovat paremmat, valinnat töiden suhteen  laajemmat ja terveydentila tilastollisesti parempi kuin niillä, joiden tuki on ollut heiveröisempää. Jopa arvioitu elinikä on hyväosaisilla parempi.

Suomen maksuton koulutus on maailmanlaajuisesti katsottuna etuoikeus ja hyvän koulutuksen myötä vaatimattomista oloista voi ponnistaa, niin, vaikka pääministeriksi. Siksi meidän on huolehdittava lasten ja nuorten laadukkaasta perusopetuksesta, sosiaalisista suhteista, harrastusmahdollisuuksista ja terveydestä.  Perheitä on tuettava  haastavissa kohdissa elämää, jotta myös kehän ulkolaidoilla olevat pysyvät mukana. Kuntapäättäjät ovat tässäkin asiassa paljon vartijoina. 

Jos oma asema on kehän ytimen tuntumassa, voi olla aika vaikea ymmärtää kehän ulkoreunalla olevien elämää.  Professori Kristiina Brunila on osuvasti sanonut, että jos puhe etuoikeutetuista ärsyttää, olet todennäköisesti etuoikeutettu. Toisen asemaan asettuminen lisää kuitenkin  ymmärrystä ja käsitystä, siitä millä toimenpiteillä ja millaisella politiikalla saadaan aikaan hyvinvointia ja luodaan vaikutusmahdollisuuksia kaikille.