Arvovaalit, mistä silloin puhutaan?
Suomalaiset, niinkuin koko maailma, elää parastaikaa monenlaisen murroksen ja muutoksen aikaa. Murrokseen ja muutokseen pitäisi aina kuulua se periaate, että kaikki pidetään mukana. Arvovaaleissa punnitaan nyt keneltä otetaan ja kenelle annetaan. Keneltä leikataan ja kenelle tarjotaan kukkuramitoin.
Näinä aikoina ja lähivuosina murros, muutos ja haasteet näkyvät sosiaali-ja terveydenhuollossa, varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa, ilmastonmuutoksessa ja luontokadon torppaamisessa sekä yleisen demokratian säilyttämisessä ja kehittämisessä.
Soteuudistuksessa ollaan juuri nyt isojen ratkaistavien ongelmien äärellä. Suomalaiset vanhenevat, syntyvyys on historiansa alimmissa luvuissa ja samalla kertaa työvoimapula on jäätävä. Alan houkuttavuus on alhainen, työolot vaativat kehittämistä ja lähijohtamista olisi tuettava. Samaan aikaan palvelujen olisi oltava kullakin alueella tasa-laatuiset, terveyserojen olisi kavennuttava, hoitoa ja hoivaa pitäisi saada viivytyksettä. Kustannusten olisi kuitenkin pysyttävä kurissa. On arvovalinta ketkä pääsevät hoitoon ja palvelujen piiriin, kuinka nopeasti, millä kriteereillä ja millaisella koulutuksella sekä ammattitaidolla ihmisiä sosiaali- ja terveydenhuollossa hoidetaan. Miten haluamme vanhuksemme hoitaa ja missä?
Varhaiskasvatus, koulutus kaikkineen, niihin satsaaminen on yksi niistä keinoista joilla pidetään kansalaiset mukana muutoksessa. Työ on toinen hyvinvointivaltion peruskivi.
Perhepolitiikan pitää olla niin vaikuttavaa toimintaa, että sillä voidaan konkreettisesti vaikuttaa lasten , nuorten ja perheiden arkeen. Läpileikkaavasti ja elämän joka käänteissä. Matalan kynnykset palvelut, työn ja muun elämän yhteensovittaminen, oppilashuoltotoiminta, syrjäytymiseen ja kiusaamiseen puuttuminen, perheystävälliset käytänteet työelämässä jne. ovat keinoja joilla voidaan vaikuttaa. Perhepolitiikkaan on jatkossa satsattava enemmän ja monipuolisemmin. Ellei näin tehdä, perhepolitiikan puutteellisuudet ja lasten, nuorten ja perheiden palveluihin leikkauksilla puuttumalla, vaikutukset näkyvät saman tien negatiivisena myös työvoiman saannissa, taloudessa ja hyvinvoinnin taantumisena.
Kohtalonkysymys on myös ilmastomuutos ja luontokato. Ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin on ryhdyttävä väkevämmin ja luonnonvarojen kestävään kulutukseen asennoiduttava ihan uudella otteella. Jokaisen pitäisi, jokaisen päättäjän erityisesti, ymmärtää, ettei ilmastomuutos ole vain ympäristöongelma. Edetessään sen vaikutukset ovat mittavat ja kohtalokkaat seuraukset osuvat meihin jokaiseen, niin taloudellisesti kuin sosiaalisestikin. Ruuan hinnannousu, energiakriisit, polittinen epävakaus, luontotuhot, ilmastopakolaisuus muunmuassa ovat esimerkkejä siitä, mitä voi tapahtua, jos ilmastomuutosta ja luontokatoa ei oteta riittävällä vakavuudella. On arvovalinta etenemmekö kestävän kehityksen, luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja sen arvojen puolesta vai valitsemmeko toisen tien, jossa esim. hiilineutraaliudella, puhtaalla vedellä ei ole niin suurta merkitystä vaan pelkästään kehityksellä hintaan mihinhyvänsä.
Huoltovarmuus, kotimainen ruoka, maataloustuotannon kehittäminen ja sen tuotteiden laatu, puhtaus ja eettisyys, hyvä eläinten kohtelu, lomitusjärjestelmien kehittäminen ovat myös asioita, joihin tulevalla vaalikaudella paneuduttava ja merkitys korostuttava.
Tasa-arvoinen elämänkaari on tae sille, että ihmiset eivät syrjäänny, näköalattomuus ei lisäänny ja terveyserot pysyvät kurissa, jopa vähenevät. Tasa-arvo alkaa jo elämän ensi hetkistä ja tasa-arvon on jatkuttava elämän kaaren loppuun asti. Demokraattisessa ja oikeudenmukaisessa hyvinvointivaltiossa. Siksi, nämäkin vaalit ovat arvovaalit.